Anne Huhtala, tiedottaja, Viestintä

Tänään sain taas yhden mainion syyn muistaa rakasta ystävääni: halusin testata Postin uutta KIMPPAcard –palvelua. 

Ja ilokseni voin kertoa, että testi Facebookissa sujui oikein näppärästi.  Liityin KIMPPAcard-sovelluksen faniksi ja yllätyksekseni löysin kampanjatarjouksen, jossa 5000 ensimmäistä voi kokeilla sovellusta ilmaiseksi! Nopeat syövät siis hitaat…

Koska halusin taata ystävälleni superhauskan yllätyksen, latasin kortille kuvan yhdeltä ikimuistoiselta retkeltämme. Lisäksi hauskat tekstit, postituspäivämäärän määrittely, vastaanottajan osoite ja kortti on valmis matkaan. 

Bonusta tässä palvelussa on se, että tämän kortin lähettäjäksi voin kutsua myös kavereita osallistumaan iloiseen kimppatervehdykseen. Jokainen kutsumani kaveri käy allekirjoittamassa kortin itse, omilla terveisillään.  Huomenna postinjakaja sujauttaa tämän ”Ihanat Naiset Rannalla” -kortin ystäväni postilaatikkoon. Uskoisin, että yllätys on… hersyvä! 
 
Makuasioista ei sovi kiistellä, mikä sinusta on parasta palvelussa? Nopeimmat kokeilevat ilmaiseksi koodilla POSTIBLOGI – www.posti.fi/kimppacard

Mika Heijari, Postien asiakas- ja mediaviestintä

Mökkisauna suomalaisessa kesäillassa on meidän suomalaisten makuun. Ainakin mikä on uskomista ”Vuoden kaunein postimerkki 2009”-äänestyksen osallistujia. Koivuvihdantuoksuinen postimerkki voitti selvästi kaikki muut 57 ehdokasta. Voittajamerkki sai 5 411 ääntä kaikista äänestykseen tulleista 40 408 äänestä. Katso tarkemmat tulokset tästä.

Kyllä se on meikäläisenkin makuun. Jos joku muistaa niinkin kaukaisia asioita kuin viime heinäkuisia, niin muistaa miten hehkutin silloin koko sauna-postimerkkivihkoa. Miten upeat merkit vievät ajatukset kesään, lomaan ja tietty mökkisaunaan. Vihdan tuoksua, vanhan kiukaan huminaa, virkistävää järvivettä…

Erikoinen juttu on muuten se, että peräti kolme aiempaa vastaavan äänestyksen voittanutta merkkiä ovat olleet talviaiheisia. Vuosi sitten vastaavan äänestyksen voitti selvästi talveen liittyvä merkki; Pakkasyö-niminen merkki.  Tätä edellinen voittaja kuvasi talvista Haminanlahtea ja sitä edellinen taas talvista metsää.

Nyt kun koko maassa lunta on niin ettei sekaan meinaa sopia, ajatus lämpöisestä kesäillasta on yhtä kaukainen kuin Himalajan huiput. Mutta kyllä se kesä sieltä tulee, hoen itselleni joka arkiaamu kaapiessani vaaksan paksuista lumivaippaa autoni päältä. Sitä ennen pikkukenkäni ovat hörpänneet hangesta kahvikupillisen lunta sisäänsä.

Onnittelut äänestäjille hienosta valinnasta. Vihdoinkin kesä!

Sirpa Romo-Ilmonen, myyntiesimies, Kauniaisten posti

Ihana helmikuinen päivä. Mihin se tammikuu oikein livahti… Saimme inventaariot tehtyä ja  kaapit järjestykseen hektisen joulukuun jälkeen. Asiakkaita kävi entiseen malliin ja lähes jokaisen kanssa puhuttiin säästä. Vuodenvaihteen jälkeen kaikki vielä ihastelivat lunta, pakkasta ja huurteisia puita, mutta loppukuusta alkoi ääni muuttua kellossa. Varsinkin omakotiasujat valittelivat kohoavia lämmityskuluja ja joka-aamuisia lumitöitä, kerrostalo-asujat ovat nauttineet  kunnon talvesta ja hiihtokeleistä.
 
Yksi erityisen mukava työpäivä jäi mieleen tammikuulta, kun saman aamupäivän aikana saimme pari tosi tyytyväistä asiakasta. Nuori neito etsi syntymäpäivälahjaa isälleen ja löysi Hirvenpää-kirjanmerkin. Eräs rouva etsi syntymäpäivälahjaa äidilleen ja sopiva löytyi Rahapajan koruvalikoimastamme. Molemmille löytyi myös sopivat onnittelukortit ja kauniit kuviolliset pakkauslaatikot, joten lahjat saatiin lähtemään vastaanottajille saman tien. Asiakkaat olivat erityisen iloisia siitä, että kaikki onnistui samalla reissulla, aikaa ja vaivaa säästäen.
 
25.1. ilmestyivät ensimmäiset tämän vuoden postimerkit. Meillä täällä Kauniaisissa on paljon kuvittaja Inge Löökin ihailijoita, jotka keräävät hänen piirtämiään kortteja ja nyt heitä kiinnostaa kovin Inge Löökin suunnittelema Kissankäpälä-merkki. Kunpa saisimme Ingen joskus tänne myymäläämme taiteilijavierailulle!  Keiju-merkkejä ihastelevat kaikki. Varsinkin me keski-ikäiset (+/-50v???!!!) koemme nostalgisia tunteita, kun nuoruuden idolimme ovat saaneet kuvansa Rock and Pop -postimerkkivihkoon. Olipa uutinen postimerkin julkaisusta päässyt oikein televisioonkin, mukana olivat mm.  starat Maarit, Pate ja Olli Lindholm. Merkkien kanssa meille tuli myyntiin myös Rock`NPop-CD, jonka tahdissa voisi fiilistellä vaikkapa mieheni pian lähestyvillä 55-vuotissynttäreillä. 
 
Nyt odotamme innolla lähestyvää Ystävänpäivää (14.2.). Viime viikkojen aikana on myymäläämme tullut ihania pikkulahjoja; pehmoeläimiä, Keiju-tuotteita, pieniä kirjoja, koruja, makeisia ja ties mitä. Jotkut suosikkituotteet ovat jo lähes loppuunmyytyjä.  Eli pienille ja isommillekin ystäville löytyy varmasti jotain sopivaa joko lähetettäväksi tai mukaan otettavaksi.

Pienikin muistaminen ilahduttaa ystävää ja hyvistä ystävistä kannattaa pitää huolta. Heitä tarvitaan niin ilon kuin surunkin hetkellä.

Anne Huhtala, tiedottaja, Viestintä

Pitkästä aikaa pistäydyin lähipostissani. Joka muuten sijaitsee lähimmällä R-kioskilla. Ja huomasin, että paikkahan on oikea täyden palvelun talo. Samalla reissulla hoidin postiasiani, latasin junamatkat matkakorttiini, vuokrasin leffan ja kokeilin pitkästä aikaa onneani lotossa.

Kaikkien näiden lisäksi olisin voinut mm. hankkia matkavakuutuksen, kalastusluvan, pääsyliput rock-keikalle, prepaid-liittymän kännykkääni, lahjakortin kylpylään ja ties mitä vielä. Siis yhdessä ja samassa paikassa, mukavan ärrä-myyjän kanssa. Yhdellä oven avauksella. Kun ennen vanhaan näiden asioiden hankkiminen olisi vaatinut hikihatussa juoksemista ympäri kaupunkia.

Siksi en ehkä aina oikein jaksakaan ymmärtää, miksi siitä nousee niin hirveä haloo, kun Posti vaihtuu yrittäjän ylläpitämäksi Postiksi. Kun tarkkaan ottaen palvelut eivät huonone, vaan päinvastoin. Elämähän suorastaan helpottuu, kun samalla voin hoitaa monta muutakin asiaa. Ja varsinkin aukioloissa Ärrä on ihan lyömätön. Minunkin lähin Posti palvelee asiakkaitaan joka päivä aamusta iltaan, arkena ja pyhänä. Ei tarvitse turhaan stressata sulkemisajoista.

Pakko myöntää, että muistan kyllä elävästi päivän, kun Posti toi luukusta ilmoituksen että, Postini muuttuisi R-kioskille. Harmitti ja kovasti. Ajattelin, että miksi ihmeessä ne nyt meidänkin postin lopettavat ja että mitähän siitäkin nyt sitten seuraa? Mutta näin jälkiviisaana on helppo todeta, että Postihan on enemmän kuin postia, vai miten se vanha slogani menikään?

PS. Faktana vielä maininta, että Suomessa on jo lähes 60 Postia R-Kioskin yhteydessä, viimeisin tuli hiljattain Hankoon.

Mika Heijari, Postien asiakas- ja mediaviestintä

Kahdeksankymmentäluvusta muistan sen, miten vajosin Törnävänsaaren mutaan Eppujen tahdissa Seinäjoen Provinssirokissa. Muistan myös sen, että iltauutisten ykkösaiheeksi nousi Dingon hajoaminen ja sitä ihmeteltiin oikein porukalla tiedotusopin opiskelijoiden parissa. Yhdeksänkymmentäluvun alusta muistan sen, miten aloittelevana toimittajana haastattelin Tero Vaaraa kun Mamba oli tulossa keikalle kaupunkiin. Ja sitä oltiin niin rokkitoimittajaa…

Ja hei, nyt ne on taas kaikki täällä! Siis 25. tammikuuta maailmaan putkahtavassa postimerkkivihkossa. Ja livenäkin, sillä 25.1. kotimaiset rocklegendat yhdessä julkistavat rokkaavat postimerkit Helsingin Pääpostitalolla. Legendat tietty paikalla tämänpäiväisessä ilmeessä.

Eput, Yö, Popeda, Maarit, Dingo ja Mamba komeilevat merkeissä upeaan kahdeksankytäluvun retrohenkeen. Tero Vaaran ruutukuosivaatteet, Dingo- ja Yö-poikien mahtavat tukkapehkut, Paten ja Eppujen paljas pinta, Maarit hehkeänä – kuten nykyisinkin. Tästä ei enää lookki parane.

Ihan pakko kaivaa ne pölyttyneet vinyylit ja laittaa nuoruus soimaan. Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset, Laulu meille kahdelle, Kuuma kesä, Sinä ja minä, Lauantai-ilta… Vau! Mutta sinne mutaan mua ei enää saa. Tällä iällä pääsee fiilikseen ihan kotisohvallakin.

Mari Hietala, esimies, Postin jakelupalvelut, Pohjanmaa

Parin viikon sisään on nyt nähty sitten pahimmat ääripääkelit postinjakelun kannalta. Ensin tuli lunta ja sen jälkeen järkyt pakkaset.

Lumesta kuulin kyllä enemmän valitusta kuin pakkasesta eikä se mikään yllätys edes ollut. En tiiä mikä siinä on, ettei nykyajan ihmiset viiti kolata lumia postilaatikoitten edustalta tai kokonaiset kaupungit lanata teitä auki. Uskomatonta! Pitääkö postinjakajan tuurilla yrittää päästä Yariksilla lumihangen läpi vai jätetääkö posti jakamatta? Kenelle pistetään laskut siitä, kun jäähään kiinni sinne lumeen kunnolla?

Lumipyry-keleillä ei muuten ollut pahemmin ketään kyselemässä laatikoilla, että missäs sitä on viivytty.. Yllättyneitä olivat..?

Kuvan jakaja oli eräänä päivänä joutunut työntämään pyörää lumihangessa eteenpäin. Lunta oli ollut kasassa pyörän edessä olevaan telineeseen asti. Jonkun viereisen talon pihassa oli ollut kaksi naista, joista toinen oli todennut toiselle ”eipä oo pahemmin auraa näkyny..” ja tähän sitten kommentti takas ”ei muuta ku tuo!” ja osoittanut postinjakajaa..

Tarttis varmaan tehrä jotain? Muistutuksena vielä siitä postilaatikkojen edustan kolaamisesta ja esteettömästä pääsystä postilaatikolle tämä vuoden takainen kuva Etelä-Pohjanmaalta. Voin myös luvata, että tämä ei jää tähän postilaatikkojen osalta.. jossain vaiheessa postaus parhaimmista ja huonoimmista postilaatikkomalleista!

Mika Heijari, Postien asiakas- ja mediaviestintä

Omalla peltilehmällä pääsee kaupan tai vastaavan asiointipaikan oven eteen ehkä Takahikiällä tai Huitsinkuusessa. Mutta jokainen tietää, että se onnistuu vain lottovoittajan tuurilla kaupunkien keskustoissa. Se nyt vaan on niin, että yhtälö tuhannet ihmiset+tuhannet autot+sadat kaupat/asiointipaikat eivät sisällä yhtä montaa aina vapaana odottelevaa parkkipaikkaa.

Tämän maailmanjärjestykseen kuuluvan seikan koin jälleen sisäsuomalaisen isohkon kaupungin postissa. Posti sijaitsee kaksi korttelia maailman navaksikin kutsutusta torista. Viereisellä kadulla sahaa autoa auton perään etsien parkkitilaa edes muutaman korttelin säteellä. Aurinko paistaa ja pakkanen paukkuu.

Postin rauhan rikkoo ulko-ovelta kuuluva sadattelu ja kiroilu. ”Eikö teillä ole #&?//%&! edes parkkipaikkoja asiakkaille!” keski-ikäinen miesasiakas remusi. Aina avulias henkilöstö riensi häntä vastaan selvittämään asiaa. Itsekin kiinnostuin mistä on kyse.

Syy hänen elämänsä järkkymiseen selvisi. Hän oli joutunut pysäköimään autonsa postin oven edestä laskien kolmanteen parkkiruutuun. Ei siis siihen ulko-oven edessä olevaan, eikä siihen seuraavaankaan. Ja kyse ei ollut liikuntaesteisestä tai muuten huonosti liikkuvasta henkilöstä.

On valitettavaa, että Posti ei pysty tarjoamaan kaikille 100 000 päivittäiselle asiakkaallemme pysäköintiä postin ulko-ovelle. Tässä meillä on kehittämisen paikka. Drive in -postin suunnittelu alkaa.

Jukka Alho,  konsernijohtaja, Itella Oyj

Vuoden loppuessa olen aina pyrkinyt jotenkin luonnehtimaan mennyttä kautta. Yleensä toteamus on ollut jokseenkin sellainen, että on ollut erikoinen vuosi. Siihen on sisältynyt lähes aina ajatus siitä, että juuri se vuosi oli jossain suhteessa vaikea, tai kuten sanotaan haasteellinen.

Mutta ei aiempina vuosina ole kuitenkaan koettu vastaavaa kuin nyt. Maailmanlaajuinen taloudellinen takapakki ei jättänyt Suomeakaan rauhaan. Ja sama on tilanne kaikissa niissä 15 maassa, joissa toimimme.

Talouden luvuista ja siitä onko positiivisia signaaleja jo nähty vai ei, on ollut tietoa riittävästi tiedotusvälineissä, eikä siitä yleisemmällä tasolla tässä enempää. Voidaan kuitenkin todeta, että Itellan näkemät volyymit eivät ole oikeastaan millään osa-alueella kunnolla toipuneet tai osoittaneet edes vahvaa merkkiä tästä, ainakaan marraskuun loppuun mennessä. Se on taas yksi pettymys meille, ainakin minä uskoin että paljon puhuttu ja odotettu talouden parantuminen olisi lähtenyt jo syksyn keskivaiheilla liikkeelle.

Mutta nyt joulun lähestyessä haluaisin kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että lähes kaikilla työpaikoilla on henkilöstö joutunut kokemaan raskaita aikoja. Työ on loppunut monella. Ja niilläkin, joilla työtä riittää, on ollut yt-neuvotteluja ja epävarmuutta. Myöskään Itella ei ole säästynyt tällaisilta muutoksilta.

Henkilöstöämme meidän on kuitenkin kiitettävä, kaikissa yrityksissä. Itse asiassa olen saanut viimeaikoina oman henkilöstömme toiminnasta enemmän spontaania kiitosta kuin koskaan aiemmin. Kiitosta on tullut niin toimipaikoistamme kuin avuliaista ja ystävällisistä postinjakajista. Tähän voisi lisätä toki monia muitakin henkilöstöryhmiä. Kaiken kaikkiaan myynti ja asiakaspalvelu on ollut avainroolissa, kun on pyritty taistelemaan markkinailmiöitä vastaan.

Toivon, että asiakkaamme ovat olleet kuluneena vuonna 2009 tyytyväisiä Itellan palveluihin ja yhteistyöhön. Ja jos näin on, kiitoksen ansaitsee se sitoutunut parinkymmenen tuhannen hengen joukko, joka jokainen päivä, käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa, pitää huolta asiakkaidemme tärkeistä viesteistä ja kuljetuksista.

Ajankohtaisia ovat myös monet yhteiseen kansalliseen tai globaaliin vastuuseen kuuluvat asiat. Koto-Suomea koskien pohditaan sitä, kuinka tulevina vuosina voidaan tarjota riittävät palvelut – mikä on usein synonyymi turvallisuuden tunteelle – koko valtakuntaan, syrjäisemmillekin alueille. Tämä on ajankohtaista, koska lainsäädäntö ja pelisäännöt ovat taas muutoksen edessä. Me Itellassa haluamme kan-taa vastuuta kaikkien kansalaisten palveluista, joka paikassa. Toivottavasti keksitään keinot näiden edellytysten takaamiseksi.

Toinen vieläkin ajankohtaisempi teema on ympäristökysymykset, maapallon säilyttäminen hyvänä asumispaikkana myös tulevaisuudessa. Meidän yksi osallisuutemme tähän ovat tänä vuonna esitellyt vihreät tuotteet, eli kirjeet, lehdet tai paketit, joiden kuljettamisen kaikki hiilidioksidipäästöt on kompensoitu. Näissä asioissa tähtäimenä ei ole lyhyen aikavälin tuloksen tekeminen, kyse on enemmänkin pitkän aikavälin kehitykseen valmistautumisesta ja osallistumisesta. Minusta yhteiskunnassamme on tällaisissa asioissa nykyään hyvin paljon vastuuntuntoa, myös kaupallisen toiminnan ja liikeyritysten osalla.

Hyvää ja rauhallista joulua.

Mika Heijari, Postien asiakas- ja mediaviestintä

Kaikkitietävän Tilastokeskuksen mukaan meistä 5,3 miljoonasta suomalaisesta 75-vuotta täyttäneitä on hieman yli 300 000. Jokainen heistä on omalta osaltaan osallistunut Suomen rakentamiseen, kehittämiseen ja uusien sukupolvien kasvattamiseen. Iso työ siis takana. Nostan hattua.

Suomi ikääntyy vauhdilla. Vielä 1975 yli 65-vuotiaita oli noin kymmenen prosenttia väestöstä, nyt lähes 17 prosenttia.

Meistä jokainen on erilainen, meitä kun ei ole tehty samasta piparkakkumuotista. Iän karttuessa erot tuntuvat kasvavan. Kuka pitää itseään virkeänä harmaana pantterina ja sahailee pihapuiden oksia, kuokkii yrttimaan tai korjailee kotitaloaan. Kuten oma isoäitini, 81 v. Kuka puolestaan tarvitsee kodinhoitajaa arkiaskareisiin, kulkemiseen taksia ja kotonakin pohdintaa miten nousta sängystä ylös. Kuten tätini, 76 v.

Postin päivittäinen tulo on meille jokaiselle tärkeä juttu. Oli kyse sitten joulukortista, kirjeestä vanhalta tutulta tai viikkolehdestä. Toiselle lyhytkin matka postilaatikolle on ylivoimainen koettelemus. Joku taas pitää tärkeänä jaloittelua – iästä huolimatta. Tarpeet ovat kovin erilaisia.

Jotta jokaisen erilaiset tarpeet tulisi huomioitua, liikuntaesteinen tai 75 vuotta täyttänyt kansalainen voi pyytää Postilta erityispalvelua. Parastahan olisi, jos paikkakunnan postinjakelu tuntisi jokaisen ikääntyneen elämäntilanteen. Se olisi hienoa ja sydämellistä – mutta valitettavasti mahdotonta. Posti kun ei voi saada automaattisesti tietoa kenen jalat eivät enää kanna tai miten muutoin kovin henkilökohtaisetkin asiat ovat muuttuneet. Se on itse kerrottava. Ja jokainen tapaus ja ihminen on oma arvokas tarinansa.

Viime aikoina on käyty julkisuudessa keskustelua miten viranomaisten antamia postinjakeluohjeita tulkitaan. Kuka saa erityispalvelua ja millaista se palvelu sitten on. Tähän asti ratkaisuja on tehty pitkään vallinneiden mallien mukaan. Näyttää siltä, että on tarvetta miettiä asiaa uudelleen. On hyvä, että asiasta keskustellaan. Varmasti palvelussa ja sen viestimisessä on parantamisen varaa, joten tartummekin toimeen.

Maailma, kuten Posti ja Itellakaan eivät ole täydellisiä vaikka halua olisi. Tehdään niistä kuitenkin ainakin hitusen aiempaa parempia. Hyvää mieltä, tahtoa ja sydäntä pitää Postinkin palveluissa olla vuoden jokaisena päivänä, ei vain jouluna.

 
Kari Nykänen
toimii verkkokaupan asiantuntijana Itellassa

Kööpenhaminan ilmastokokouksen avauspäivänä haastettiin kaikki mukaan ilmastotalkoisiin.  Postiblogissakin on aiemmin mietitty, millaisiin ekotekoihin tavallinen ihminen voisi sitoutua. Hyvät neuvot ovatkin tarpeen.

Itse olen pohtinut, voisiko verkkokaupasta löytyä sekä helpotus joulustressiin että ekologisempi vaihtoehto lahjojen perässä juoksemiselle. Löytyykö verkkokaupasta vihreämpi joulu?

Musiikin jakelussa internetin mahdollisuudet näkyvät hyvin konkreettisesti. Kun musiikki ostetaan netistä lataamalla, ei CD-lättyä tarvitse tehtaalla valmistaa eikä kuljettaa ostajalle.

Näin joulun alla kirjakauppa käy vilkkaasti. Kirjalahjat kuuluvat monen toivelistoille. Yleensä kirjat jaetaan keskusvarastolta kirjakauppoihin, josta me kuluttajat käymme ne ostamassa. Nettikaupassa kirja tulee parhaimmillaan suoraan keskusvarastolta muun päiväpostin mukana ilman ylimääräisiä mutkia. Tarvittaessa kirjan voi tilata vaikka suoraan lahjan vastaanottajalle.

Verkkokaupan aiheuttamaa hiilijalanjälkeä on jonkin verran tutkittu. Tulokset ovat verkko-ostamista suosivia, mutta yleistäminen on vaarallista nykyisen tiedon valossa. Siten on mahdotonta yleistää ja julistaa, että nettiostaminen olisi vihreää. Luontoystävällisyyteen vaikuttavat ostettava tuote, tuotteen jakeluketju sekä omat henkilökohtaiset toimenpiteet kuluttajana.

Meistä jokainen voi pienillä teoilla vaikuttaa verkko-ostamisen vihreyteen. Tässä muutama vinkki verkkoshoppailijalle:

Yksittäisten tuotteiden toimittaminen ulkomailta asti ei ole tehokasta logistiikkaa, jos lähetys tulee nopeimmalla toimitustavalla eli lentorahtina. Suosi siis suomalaisia verkkokauppoja.

Nouda tuote postista jalkaisin tai fillarilla. Jos kuitenkin noudat paketit autolla, niin yhdistä matka työ- tai ostosmatkaan.

Osta netistä, jos etsimääsi tuotetta ei ole saatavissa lähikaupoista. Jos sen juuri sinun tarpeisiin soveltuvan supertuotteen noutaminen erikoismyymälästä vaatisi sadan kilometrin hakumatkaa, on varmasti luontoystävällisempää ostaa netistä.

Käytä tietokonetta järkevästi. Älä tulosta tilauksia paperille vaan
tallenna ne tiedostoksi. Muista myös sammuttaa tietokone kun se ei ole käytössä.

Laita vanha tavara kiertämään. Myy vaikka lasten pieneksi jääneet luistimet nettihuutokaupassa. Muista myös pakkausjätteen lajittelu asianmukaisesti kierrätysastioihin.

Vältä ruuhkia ja osta netistä.

Rauhaisaa joulua!